Vaikka ihmiset näkevät nälkää?

Kävin viikonloppuna perinteisillä kahvikutsuilla hörppimässä kupin kuumaa afrikkalaista (rooibos) teetä ja palan mehevää mansikkakermakakkua. Siinä kakkua lusikoidessa pääsin taas kerran myös kertomaan vegaaniprojektistani. Vastaanotto oli myönteistä, kuten yleensäkin. Yksi tokaisu tästä keskustelusta jäi kuitenkin pyörimään mieleeni kotimatkalle ja vielä kotiinkin asti. Se meni näin:

Miksi miettiä jotain veganismia, vaikka ihmiset näkevät nälkää?

Oletin kysyjän tarkoittavan kehitysmaiden nälkäänäkeviä ja vastasin asiaa sen enempää ajattelematta jotain siitä, että minusta jokaisen kannattaa vaikuttaa niihin asioihin, joihin omat vaikutusmahdollisuuden ulottuvat. Ja että minusta on tärkeää, että kaikki toimivat oman hiilijalanjälkensä pienentämiseen, vaikka ei sitä tehdessään pystyisikään ruokkimaan kaikkia maailman nälkäänäkeviä.

Sinänsä vastaus oli ihan ok. Joku siinä jäi kuitenkin kaivertamaan ja vasta kotona tajusin, että niinpä niin, onhan tästä ollut uutisissakin viime aikoina, että

ilmastonmuutos koskettaa kaikkien kipeimmin maailman kaikkein köyhintä osaa väestöstä.

Miksi ihmeessä en sitä tajunnut sanoa. Että vaikka en voikaan lähettää kauppaan jättämiäni juustoa, naudanlihaa ja riisiä kehitysmaiden nälkäisille, hyötyvät juuri he kaikkein eniten valikoivista ostopäätöksistäni.

Ne, joille tämä asia ei ole vielä aivan täysin kristallisoitunut, voivat lukaista alle kokoamani pikku siipaleet tai perehtyä alla oleviin linkkeihin. Puolueetonta tietoa on tarjolla runsaasti niile, keitä maailman nälkäiset oikeasti kiinnostavat!

Näin kirjoittaa plan: "Afrikan sarven alueella säänmuutokset johtavat muun muassa viljasatojen epäonnistumiseen ja lisääntyvään nälkään sekä siihen, että naiset ja lapset joutuvat käyttämään vedenhakuun yhä enemmän aikaa vesivarojen vähentyessä."

Näin uutisoi Yleisradio: "Tutkijat ovat ennustaneet maailman keskilämpötilan nousevan 1,6 - 4 celsiusastetta. (Unicefin) Raportin mukaan kahden celsiusasteen nousu lämpötiloissa tarkoittaisi sitä, että yli 200 miljoonaa ihmistä joutuisi kärsimään nälkää."

Näin YK: "Kaikki maailman köyhät maat kärsivät jo ilmastonmuutoksen seurauksista. Afrikan sarvessa kuivuuskaudet pahenevat ja niiden myötä siirtolaisuus Eurooppaan kasvaa. Ympäristöpakolaisten määrä saattaa kivuta satoihin miljooniin."

Samasta linkistä Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan, Petteri Taalaksen näkemys: "Ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset menetykset koettelevat aina rankimmin kehitysmaita, joiden hyvinvointia muutos uhkaa. Esimerkiksi köyhän maan bruttokansantulo laskee aina reilusti luonnonkatastrofin takia. Vuoden 2000 suurtulvat alensivat Mosambikin BKTL:ää 30 prosenttia."

IPPC:n (eli EU:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin) raportista Satu Hassi: "Merenpinnan nousu uhkaa tehdä vähintään sata miljoonaa ihmistä kodittomiksi."

Samaa raporttia lainailee Maan ystävät ry: "Ilmastonmuutoksen seurauksia arvioivan raportin tekemiseen on osallistunut 2500 tutkijaa 130 maasta. Raportti vahvistaa jälleen mm., että merenpinnan nousu altistaa sadat miljoonat ihmiset tulville, erityisesti niistä kärsivät tiheästi asutut alavat alueet. Ilmastonmuutoksesta johtuvat tulvat, myrskyt, helleaallot, metsäpalot ja kuivuudet vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään ja altistavat heidät ruokapulalle, sairauksille, läheisten ja omaisuuden menettämiselle ja kuolemalle. Ilman ilmastonmuutoksen torjuntaa köyhyyden vähentämistavoitteille saadaan sanoa hyvästit."

Ja näin vielä ulkoministeriö global.finland kehitysviestintäsivustonsa kautta: "Pahimmillaan ilmastonmuutoksen vaikutukset tekevät tyhjiksi kehitysmaiden pyrkimykset köyhyyden vähentämiseksi ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi, kiristävät väestöryhmien välejä alueella, synnyttävät ja kiihdyttävät konflikteja ja ajavat ympäristöpakolaisiksi miljardeja ihmisiä, ruoka- ja vesipulan sekä terveysongelmien aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan."

Tämän kirjoituksen loppukaneetiksi sopii edellisestä linkistä napattu lause, joka toistuu kaikissa tässä käyttämissäni ilmastonmuutos-linkeissä lähes identtisenä:

"Ihmisten elämää ilmastonmuutos uhkaa eniten siellä, missä ihmiset ovat muutenkin kaikkein köyhimpiä"

Tervetuloa veganismi, tervetuloa lähiruokaintoilu, tervetuloa luomu, tervetuloa kohtuullisuus, tervetuloa parempi terveys, omatunto ja globaali oikeudenmukaisuus!

Seitsemän kertaa Puistoruokaa

Sain tänään käsiini kesän puistoruokamenyn.

Koska itse ruokalistasta ei kovasti kiiteltävää kerry, kiitellään ensin muuta sälää:

Julkiset tiedot: Helsingin 41 leikkipuistoa tarjoaa kesän aikana noin 200 000 ruoka-annosta 1-16 -vuotiaille lapsille. Tämä on hieno asia. Yhden ruoka-annoksen hinta on noin euro. Ei hieno eikä huono. Ruokailijoiden määrät vaihtelevat valtavasti, noin 25:stä 350:een ruokailijaan, jos ruokaa jää yli se heitetään roskiin (eikä esimerkiksi myydä vanhemmille). Varsin kyseenalaista.

Sitten toistaiseksi ei-julkiset tiedot: Puistoruokaa on 9 viikon ajan 5 päivänä (miinus juhlapyhät). Ruuista 9 on kalaruokia (yksi kala per viikko), 7 kasvisruokia (ripoteltuna sinne sun tänne, lakto-vegetaristeille sopivia), pyöreät 0 vegaaneille sopivia ja vajaat 30 liharuokia.

Kasvisruuat ovat: ohrapuuro, mannapuuro, kesäkeitto, kasvishernekeitto ja kolme muuta kasviskeittoa.

Palkokasveja puiston tarjoamat kasvisruuat sisältävät kaksi kertaa (kesäkeitto ja kasvishernekeitto), soijaa, pähkinöitä, siemeniä, linssejä, papuja (kesäkeiton oletettuja vihreitä tarhapapuja lukuunottamatta) ei listalla näy.

Ei ole mikään ihme, jos vihreitten naisten aloite yhdestä kasvisruokapäivästä koulussa ei mene läpi, kun joukkoruokailun kasvisruuan taso on tämä, mikä se on. Edes Meilahden sairaalan henkilöstö- ja opiskelijaruokalassa en kertaakaan (niiden satunnaisen vajaan kymmenen visiitin aikana) ole nähnyt kasvisruokavaihtoehdossa juurikaan muuta proteiinia, kuin juuston sisältämän. Ehkä minulla on ollut vain tosi huono tuuri, sillä ko. ruokala mainostaa ravitsemuksellista osaamistaan näyttävillä seinäplakaateilla heti sisäänkäynnin yhteydessä.

Minkähänlaista kasvisruokaa tarjotaan Belgian Kentissä, jossa kaupunki on julistanut torstait koko kaupungin kasvisruokapäiviksi?

Kentissä vierailleet, kertokaapa näkyikö lautasella papuja tai muuta kasvisproteiinin lähdettä?

Mars ulos nokkosia poimimaan

Tänään vedin kumihanskat käteen ja painuin ulos. Aikomukseni oli tietysti kerätä nokkosia ja niin teinkin. Parhaat nokkospuskat olin tsekannut jo etukäteen ja tänä vuonna onnistuin välttämään pahimmat koirankusetuspaikatkin. Maltti ei tosin riittänyt kerätä raaka-aineet kuin yhteen lettutaikinaan ja yhteen porkkana-nokkoskeittoon.

Onneksi nokkoskausi on vasta juuri alkanut, joten luotan aurinkoisiin päiviin ja siihen, että jaksan vielä kerätä monta pussillista tätä vihreää kultaa kuivuriinkin.

Niille, jotka vielä epäilevät, maksaako vaiva kykkiä niiden inhottavien polttiaisten keskellä hiukan dataa nokkosen ravinto-ominaisuuksista:

Tuore nokkonen sisältää /100g (sulkeissa pinaatin sisältämä määrä vastaavaa ravintoainetta)

Rautaa 4,4 mg (1,3), mikä on 30% päivän saantisuosituksesta ryhmässä +/-30v naiset

Kalsiumia 594 mg (88), 75% päivän saantisuosituksesta ryhmässä +/-30v naiset

Sinkkiä 1,7 mg (0,9), yli 100% päivän saantisuosituksesta kaikissa ryhmissä

Folaattia 194 ug (48,1), 100-50% päivän saantisuosituksesta ryhmästä riippuen

C-vitamiinia 175 mg (60), yli 100% päivän saantisuosituksesta kaikissa ryhmissä

Lähde: Fineli

Ainoa ravintoaine, mitä pinaatti (nopeasti katsoen) sisälsi nokkosta enemmän, oli karotenoidit (A-vitamiin esiaste).

On muuten tosi sääli, että pakastettua tai kuivattua nokkosta ei (juuri) kukaan myy. Eikä taida myydä edes kotimaista pinaattia, vaan kaikki pakastevihannekset tuntuvat tulevan suunnilleen Hollannista asti.

Tietääkö muuten kukaan, missä muodossa esim. pakastepinaatti tänne Hollannista tulee? Tuoreena heti sadonkorjuun jälkeen, joka sitten täällä kiehautetaan ja pakastetaan? Vai peräti pakasteina, joita sitten kylmäkuljetusautoilla ajellaan tänne Euroopan läpi?

Harmittaa muuten, kun kotimaisilla kasviksilla pärjääminen vaatii käytännössä hirveästi omaa keräily- ja viljelyintoa.. Hollantilaisia pakastepinaatteja on kyllä tullut talven mittaan osteltua varsin säännönmukaisesti ja monia muitakin Hollantilaisia/Italialaisia/Espanjalaisia tuoreruokia kuten omenoita, parsakaalia ja pakasteherneitä. Mikähän kotimaisen ruuan lobbausmafia pitäisi perustaa, jos haluaisi saada edes (tuoreita) pakasteherneitä kaupasta suomalaisella alkuperällä?

40 kiloa viljaa

Olemme muutaman kerran aiemminkin ajelleet Lassilan luomutilalle Tuusulaan ostamaan perheelle ruokaa. Tälläkertaa päätimme ostaa vähän isomman satsin kerralla. Auton takakonttiin päätyi siis ihan oikeita jyväsäkkejä ja lisäksi yksi säkillinen hernettä ja toinen härkäpapua. Kokeilumielessä ostettiin myös pieni rasia hampunsiemeniä, kun niitä tämän blogin keskustelupalstalla minulle mainostettiin. Harmi kyllä rypsiöljy oli Lassiloilta lopussa, muuten olisimme ostaneet sitäkin.

Kannatta muuten käydä Lassilan tilalla, jos joskus ajelee Tuusulan suunnalla. Tilaa pitää noin 30-kymppinen nuori-isäntä, joka on henkeen ja vereen luomumies ja positiivinen poikkeus perinteisestä kepulais-maajussista, jolle luomu on kirosana ja salaatti kanien ruokaa. Lassiloilla on myös todella mallikkaasti hoidettu maatiaiskananäyttely. Siis oikeasti kauniita eläimiä, siisteissä puhtaissa maapohjahäkeissään, eli juuri sellaisia, miksi kanalat lastenkirjoissa aina kuvataan.

Eilen pääsi perheen viljamyllykin sitten taas pitkästä aikaa töihin, kun ensimmäinen satsi vehnänjyviä piti jalostaa sämpylöiksi ja samalla leipoa pari vegekakkua pojan kesäkuussa koittaville synttäreille. Niille, joille kotijauhatus on uusi asia suosittelen aloittamaan asiaan perehtymisen vaikkapa tältä sivustolta. Lyhyesti mainitakseni: B-ryhmän vitamiinien määrä puoliintuu 2-3 viikon kuluessa jauhatuksesta ja kaupan valkoisissa vehnäjauhoissa näitä samoja B-ryhmän vitamiineja on alle 10 % alkuperäisen jyvän sisältämästä määrästä.

Aina ei jyviä tosin tarvitse edes jauhaa. Tänä aamuna meillä nautittiin uunikaurapuuroa, joka oli siis haudutettu kokonaisista kuorituista kaurahelmistä. Ihmeiden aika ei tosiaan ole ohi, sillä meidän kohta 2-vuotias Marko Makkaraksi täällä nimeämäni pikkumies, joka ei tavallista kaurapuuroa katsokaan, söi tätä kaurauunipuuroa koko lautasellisen tyhjäksi ihanien kirpeiden mustaherukoiden siivittämänä.

Kokeilkaa muutkin. Ylijäämä uunipuuro jalostuu sitäpaitsi näppäriksi juurespihveiksi lisäämällä joukkoon vain raasteet ja mausteet.

Loputon nälkä - hajonnut kylläisyysmekanismi

Minua on aina hämmentänyt nähdä urallaan ja/tai ihmissuhteissaan huippumenestyviä ihmisiä, joiden fyysinen kunto ja/tai ruokailutottumukset ovat aivan retuperällä. Kerran luin lehdestä (lukuisia menestysteoksia julkaisseesta) naiskirjailijasta, joka oli huomattavan ylipainoinen. Alkuun hän kuvaili äärimmäisen kurinalaista työskentelyään kirjoittamisensa parissa ja heti seuraavassa lauseessa totesi, että ruuan suhteen itsekuria ei sitten olekaan: "jos pöydällä on juusto, on minun valitettavasti syötävä se."

En ole oikein koskaan hyväksynyt sitä teoriaa, että kaikilla muilla elämänalueilla itsensä hyvin hallitseva ihminen, ei nyt vaan sattumalta hallitse lainkaan syömistään ja lihoaa sen vuoksi muodottomaksi (ja sairastuvaksi). Koska järkevää biologista selitystä asialle ei ole aiemmin sattunut silmiini, olen itse kehitellyt kaikenlaisia teorioita siitä, miten tietyntyyppinen ruoka tuhoaa ihmisen luonnolliset kylläisyysmekanismit ja saa ihmisen puputtamaan energiaa paljon yli tarpeen sillä seurauksella, että läskiä kertyy.

Voittekin uskoa, että riemuni oli suuri, kun luin uusimmasta Valituista Paloista, että nyt myös joku tutkimusryhmä on päätynyt samansuuntaisiin tuloksiin. Ohessa suora lainaus, Valitut palat, 13 tuoretta faktaa liikakiloista (05/09):

"Hormonitutkija Zane Andrews australialaisesta Monashin yliopistosta sanoo, että vapaat radikaalit voivat vahingoittaa kylläisyydestä viestiviä soluja..Vapaita radikaaleja syntyy eniten ihmisen syödessä sokeri- ja rasvapommeja. Solut kuluvat vuosi vuodelta ja niiden viestit heikkenevät, jolloin ruokahalu (ja vatsakumpu) kasvaa." Vapaita radikaaleja vastaan voi taistella välttämällä roskaruokaa ja syömällä paljon antioksidantteja sisältäviä värikkäitä kasviksia ja hedelmiä.

Painonhallinnasta kiinnostuneiden kannattaa muutenkin lukaista kyseine lärpäke. Mikään tiedejulkaisuhan Valitut palat ei toki ole, mutta tieteenkin popularisoijana ihan varteenotettava ajankulu.

Kiinnostava pointti sekin (samasta artikkelista), että muita heikommin maut astivat ihmiset, ovat muita todennäköisemmin lihavia. Eli määrällä korvataan laatua ja makeuden ja rasvaisuuden lisäämisellä kompensoidaan muiden aromien aistittua ohuutta. Onkohan tämä muuten yksi keskeinen syy ikälihomiseen? Iän myötähän makuaisti heikkenee (sen lisäksi että perusaineenvaihdunta hidastuu ja energiantarve vähenee..)

Ehdotankin, että vanhusten suosimissa ruokapaikoissa kaikki miedot lehmänmaitotuotteet korvattaisiin vaikkapa kirpakalla hamppumaidolla ja -juustolla ja mitäänsanomattomien naudanlihapyöryköiden sijaan tarjottaisiin oikein tulisesti maustettua härkäpapufalafelia..

Kaikki muutkin kylläisyyshäiriöiset eli vatsankumpua keränneet voitaisiin iästä riippumatta velvoittaa antioksidanttikuurille ituja, kaali- ja juuresraasteita sekä kotimaisia marjoja popsimaan.

Tulisi kansanterveyskin hoidettua kuntoon siinä samalla kun maapallo ja eläimet kiittäisivät :)