Samaan aikaan kun muut perheet kerääntyvät kesämökeilleen grillaamaan makkaraa ja lusikoimaan jäätelöä (villapaidat päällä), keskittyy meidän vegaani-transhumanisti-perhe lukemaan kirjaa maailmanlaajuisista katastrofeista ja niiden todennäköisyyksistä (Global Catastrophic Risks).
Kirjassa on kasapäin kiehtovia esimerkkejä ihmisten taipumuksesta rakentaa itselleen epärationaalisia uskomuksia ja vahvistaa niitä omalla toiminnallaan. Ihmisillä on myös taipumus nollata rationaalisen toiminnan tuomat hyödyt toimimalla jälkeenpäin niin epärationaalisesti, että kaiken ponnistelun lopputulos on pahempi kuin tilanne ennen toimenpiteitä. Lempiesimerkkini kirjasta on tämä:
Yhdysvalloissa (?) tehtiin 70-luvun lopussa tutkimus (s.93) siitä, miten patojen rakentaminen oli johtanut hassuun lopputulokseen. Oli odotus, että padot vähentäisivät vakavia tulvia ja näin kävikin. Mutta koska padot myös lisäsivät ihmisten turvallisuudentunnetta tulvien suhteen siinä määrin, että nämä lakkasivat kokonaan varautumasta tulviin, kävi niin, että tulvien kuitenkin sattuessa niiden seuraukset ihmisille olivat paljon tuhoisammat kuin ennen patoja. Loppuyhteenveto tutkimuksessa oli se, että vaikka patojen rakentamisen jälkeen tulvia oli vähemmän, nousivat vuosittaiset keskimääräiset tulvavahingot suuremmiksi kuin aikana ennen patoja!
Vastaavanlaisia "patoja" eli väärän turvallisuudentunteen linnakkeita löyty helposti myös elintarvikemaailmasta. Yksi hyvä esimerkki on elintarvikehygienia vastaan lisäaineet. Koska mikrobiologinen osaaminen on pudottanut ruokamyrkytystapaukset murto-osaan siitä, mitä ne olivat ennen teollista vallakumousta, on nykyihmisellä taipumus vähätellä ruuan mikrobiologisia riskejä ja suurennella lisäaineisiin liittyviä. Kuitenkin esim. Yhdysvalloissa kuolee ruokamyrkytykseen joka vuosi n 5000 ihmistä ja sairaalahoitoon joutuu 300 000. Lisäainekuolemista sen sijaan en muista lukeneeni, vaikka niistä ja niihin liittyvistä riskeistä paljon kirjoitellaankin.
Oma lukunsa on myös se riski, jonka ruuan äärimmäisen helppo saatavuus (teollisesti pakatut valmiseinekset 24h auki olevista marketeista) meille tuottaa. Mutta koska liiallinen ruuan puputtaminen ja siihen liittyvät riskit (mm. ylipaino ja hammaskaries) on ongelma, jonka kaikki yltäkylläisyyden keskellä elävät ihmiset jakavat riippumatta nautitun ruuan laadusta, hyppään eteenpäin vegaaniblogille ominaisempaan aiheeseen, eläinproteiiniin.
Vaikka edellisestä pula-ajasta ja kansallisesta aliravitsemusepidemiasta on vierähtänyt yli 50 vuotta, niin tuntuu, että juuri aliravitsemus on yhä edelleen se riski, joka otetaan esiin heti, kun aletaan puhua kasvissyönnistä. Surullisen kuuluisa on esimerkki kouluruuasta tai joukkoruokailusta ylipäänsä ja toivottomista aloitteista saada niihin kasvisruokapäivä edes kerran viikossa.
"Ei käy, koska kouluruoka on monille lapsille päivän ainoa kunnon ateria, on sen oltava ravitsemuksellisesti korkealaatuista" on top 1 fraasi, jota kuulee pro LIHA porukoitten suusta.
Aliravitsemus, erityisesti proteiinin- ja kalsiuminpuute ovat todellisia riskejä, jos puhutaan huonosti suunnitellusta, yksipuolisesti muutamaa vihanneslaatua sisältävästä vegaanidieetistä, (jollaisen monet köyhien maiden ihmiset joutuvat pakon sanelemina valitsemaan). Kansanterveydellisesti näkisin paljon suurempana uhkana suomalaisille (ja tästä asiantuntijat ovat kanssani samaa mieltä) kuitenkin liiallisen tyydyttyneen rasvan, liiallisen energiansaannin sekä D-vitamiinin ja folaatinpuutteen.
Kaikki tietävät, että tyydyttyneen rasvan saantia on helpoin vähentää vähentämällä ruuan sisältämää eläinainesta (voi, juusto, rasvainen liha), samoin energiansaanti pienenee itsestään näiden rasvojen kadotessa lautaselta. D-vitamiiniakaan ei löydy lihapullista eikä (juurikaan) edes seitikalapuikoista tai tonnikalasta, folaatin parhaat lähteet ovat sisäelinruokien (joita ei koulussa kai ympäristömyrkkyjen takia pahemmin tarjota) jälkeen vehnänalkio, erilaiset pavut sekä nokkonen (Lähde: www.fineli.fi).
Voi lisätä lasten vanhempien ja koulun keittäjän turvallisuudentunnetta, että lapset kauhovat päivästä toiseen suurista metallilaareista lautasilleen lihapullia, makkarakastiketta, tonnikalapastaa, lihamakaronilaatikkoa, broilerkeittoa jne. (ei tule proteiineista puutetta) ja koristavat lautasensa ruokalusikallisella värikästä raastetta (kasviksiakin opetellaan syömään).
Kansanterveyden kannalta huomattavasti edullisempaa olisi kuitenkin, jos lautasen täyttäisivät folaatti- (ja proteiini) pitoinen papumuhennos tai D-vitamiinipitoinen silakkalaatikko ja juhlapäivinä tarjoiltaisiin erittäin D-vitamiinipitoisia luonnonkaloja kuten siikaa ja kuhaa sekä luonnonmarjoista tehtyjä herkullisia kiisseleitä.
Loppuun vielä toinen esimerkki Global Catastrophic Risks-kirjasta. Ihmiskuntaa vainoavat monenlaiset vitsaukset, joista sodat tulevat monille ensimmäiseksi mieleen. Onkin huomionarvoista, että kun I maailmansotaan kuoli n. 10 miljoonaa sotilasta ja 9 miljoonaa siviiliä niin samaanaikaan riehunut espanjantauti tappoi ainakin 20-50 miljoonaa ihmistä.
Kaikkeen ei tietenkään voi varautua ja ihmisen aiheuttama sota herättää erilaisia tunteita kuin virusten aiheuttama influenssa, joka ei tautina edes ollut mikään hirvittävän raju (vrt. ebola tai sars) sillä espanjantaudissa vain 2-3% sairastuneista kuoli.
Vertailun vuoksi sopii todeta, että sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat noin puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Länismaisten ihmisten vegaanikuolemista (tai edes vegaanien aliravitsemuksesta) en muista lukeneeni..
Kurpitsapiirakkajäätelö
3 viikkoa sitten
"Kansanterveydellisesti näkisin paljon suurempana uhkana suomalaisille (ja tästä asiantuntijat ovat kanssani samaa mieltä) kuitenkin liiallisen eläinrasvan, liiallisen energiansaannin sekä D-vitamiinin ja folaatinpuutteen."
VastaaPoistaMinkälainen määrä eläinrasvaa on liiallista, ja minkälaisia haittoja siitä seuraa?
Alla nopea lähdeviittaus Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisusta. Lue esim. siitä lisää tietoa tyydyttyneen rasvan haitosta.
VastaaPoista"Suomalaisten ruokavaliossa on kovaa
rasvaa edelleen liian paljon. (Suositus on 10 E%). Miesten ruoassa kovaa rasvaa on keskimäärin 14,9 E% ja
naisten 14,1 E%. Kovassa rasvassa on mukana myös transrasvahapot, mutta niiden
osuus suomalaisten ruokavaliossa on merkityksettömän vähäinen (0,5 E%).
Aikaisemmin maito, voi ja liharuoat olivat tärkeimmät kovan rasvan lähteet.
Nykyään kovaa rasvaa saadaan eniten juustoista, liharuoista ja erityyppisistä ravintorasvoista."
Lähde:http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf
Tuo on poliittinen, ei tieteelliseen näyttöön perustuva lähde.
VastaaPoistaOn olemassa ilmiö nimeltä bias
VastaaPoista(http://en.wikipedia.org/wiki/Confirmation_bias)
ts. ihminen tyypillisesti kerää ympäristöstään sellaista informaatiota, joka tukee hänen vallitsevia käsityksiään ja karttaa sellaista infoa, joka toisi uusia näkökulmia. Sama vaara vaanii sekä valtavirtateorioiden kannattajia, että myös vaihtoehtoteorioiden liputtajia.
Tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluu, että juuri mikään ei ole 100% varmaa, ts. kaiken voi kyseenlaistaa ja luoda vaihtoehtoisia teorioita. Näin on tietysti myös eläinrasvateorian kanssa
Sama juttuhan on teoria ihmisen aiheuttamsta ilmastonmuutoksesta. Ei sekään ole 100% varmaa, mutta kuitenkin kovin todennäköistä ja siksi tiedeyhteisö ja osa poliittisestakin yhteisöstä katsoo parhaaksi toimia sen mukaan, kuin se olisi totta, sillä riskit jättää ilmastonmuutos huomioimatta ovat liian suuret.
Ajattelen, että on kansanterveysvalistajien ym. porukoiden vastuulla pitää yllä totena myös rasvateoriaa niin kauan kuin se säilyy parhaiten todistettuna teoriana suurimman osan tiedeyhteisöä mielestä.
Huomasin, että olit blogissasikin kaipaillut todisteita eläinrasvateorialle. Kaivoin sinulle muutaman linkin. Henkilökohtaisesti ajattelen, että suomalaisille vähäinen kasvisten syönti saattaa olla jopa eläinrasvojakin isompi ongelma. Kasviksissahan on mm. antioksidantteja, jotka suojaavat tyydyttyneiden rasvojen haitoilta. Ympäristön kannalta eläin(rasva)ruuan tuottamista on vaikeampi perustella. Tosin tiedän hyvin, että näitäkin perusteita netin ihmemaailmasta löytyy..
http://www.bcs.com/download/651/JBS2final.pdf
Hooper L, Summerbell CD, Higgins JP, et al. Dietary fat intake and prevention of cardiovascular disease: systematic review. BMJ 2001;322:757–63
Hooper L, Summerbell CD, Higgins JP, et al. Reduced or modified dietary fat for prevention of cardiovascular disease. In: The Cochrane Library, Issue 3, 2006. Chichester, UK: John Wiley & Sons, Ltd. Search date 1999.
Ebrahim S, Smith GD. Systematic review of randomised controlled trials of multiple risk factor interventions for preventing coronary heart disease. BMJ 1997;314:1666–1674. [PubMed]
Alla pieni katkelma, joka saattaa selittää sinunkin löytämiäsi monia rasvateoriakriittisiä tutkimuksia:
BMJ clinical evidence:
One systematic review found no significant difference in mortality between reducing dietary saturated fat intake compared with usual care at less than 2 years; however, it did find that reducing dietary saturated fat intake decreased mortality at 2 years or longer. A second systematic review found no significant difference in mortality between multiple interventions including reducing dietary saturated fat intake compared with usual care; however, the people in the RCTs were young, and follow-up was sometimes short.
Huomaathan, että järjestelmällisistä katsauksista vahvemmassa havaittiin, että 2 vuoden jälkeen tyydyttyneiden rasvojen vähentäminen vähensi kuolemia.
"ihminen tyypillisesti kerää ympäristöstään sellaista informaatiota, joka tukee hänen vallitsevia käsityksiään ja karttaa sellaista infoa, joka toisi uusia näkökulmia. Sama vaara vaanii sekä valtavirtateorioiden kannattajia, että myös vaihtoehtoteorioiden liputtajia."
VastaaPoistaJeps, vegaaneja unohtamatta. Eläinproteiinit ja eläinrasvat ovat herkästi pahiksia. :)
pdf-linkkisi on aika massiivinen äkkiseltään läpi käytäväksi, mutta jos poimit sieltä helmiä, niin tutustun niihin mielelläni.
Katson laittamasi varsinaiset tutkimuslinkit.
Kaksi ensinmainittua taitaa olla sama artikkeli eri paikoissa julkaistuna, kenties pienin muutoksin. Minullekin tuttu. Löytyy tuolta:
http://www.bmj.com/cgi/content/full/322/7289/757
Rasvamuutoksilla ei ollut vaikutusta kokonaiskuolleisuuteen tai sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen.
Kolmas mainitsemasi:
http://www.bmj.com/cgi/content/full/314/7095/1666
Tämä käsitteli monen muutoksen kokeita ("multiple risk factor interventions"), joten emme voi tehdä johtopäätöksiä tyydyttyneestä rasvasta.
Et ehkä huomannut tuoreita systemaattista katsausta:
http://archinte.ama-assn.org/cgi/content/short/169/7/659
Siinäkään ei löytynyt riittävää näyttöä tyydyttyneen rasvan saati sitten eläinrasvan (joka ei ole sama asia) haitallisuudesta.
"One systematic review ... did find that reducing dietary saturated fat intake decreased mortality at 2 years or longer"
Olisiko tälle lähdeviitettä?
Heip, tässä sulle pätkä pdf:stä.
VastaaPoista(ii) Diet
There are complex relationships between diets and CVD. The
epidemiological evidence started with the Seven Countries
Study, which showed that total fat, and specifically saturated
fat, are both positively associated in these populations with
25 year coronary mortality.18 At the level of individuals within
each population in this international study, saturated fatty
acids (SFAs) were also related to coronary mortality. As
consumption of saturated fatty acids increases so does LDL
cholesterol. A decrease in fat intake results in a decrease in
LDL and HDL cholesterol, but the overall effect on lipoproteins
depends on which nutrients replace the saturated fat.19
A meta-analysis of randomised controlled trials of reducing
saturated fat (using monounsaturated or polyunsaturated
fats as replacement) with at least two years follow up has
shown a risk reduction for cardiovascular events: 0.76 (95%
CI 0.65 to 0.90).20
In epidemiological studies polyunsaturated fatty acids of
both n-6 and n-3 classes are inversely related to risk of
CHD.21–24 Linoleic acid is the principal fatty acid in the n-6
group and is mainly found in vegetable oils. Alpha-linolenic
acid is the precursor of the n-3 group and the main source is
certain vegetable oils: soybean, safflower, and linseed oils. A
randomised controlled trial of a diet enriched with alphalinolenic
acid in high risk people has shown reductions in
coronary and all cause mortality.25 Eicosapentaenoic acid
(EPA) and docosahexaenoic (DHA) of the n-3 class are
principally obtained from fish and some vegetable oils—for
example, soybean oil.
Plant stenols or sterols that have been esterified to increase
their lipid solubility can be incorporated into food, and will
reduce the absorption of cholesterol from the gut and lower
blood cholesterol values. Two grams of plant stenol or sterol
added to an average portion of margarine reduces LDL
cholesterol by an average of 0.54 mmol/l in middle aged
people. A reduction in LDL cholesterol of about 0.5 mmol/l
would be expected to reduce the risk of CHD by about 25%
over two years.26
Epidemiological studies show regular fish consumers to be
at lower risk of fatal CHD, including sudden death.27 28
Randomised controlled trials in people with established
coronary disease of increased fish consumption and supplementation
with EPA/DHA have shown reductions in coronary
and total mortality.29–31 In a systematic review of these trials
the risk of all cause mortality was reduced to 0.8 (95% CI 0.7
to 0.9).32
Trans fatty acids are usually derived from industrial
hydrogenation of monounsaturated or polyunsaturated fats
and in some epidemiological studies dietary intake is
positively related to the risk of CVD.21 33 Dietary cholesterol
has relatively little effect on blood lipid values but in
metabolic studies there is considerable variation in response
between individuals34 and dietary cholesterol intake has been
related to the development of CHD in some epidemiological
studies.
Fruit and vegetable consumption in a meta-analysis of
epidemiological studies is inversely related to risk of CHD35
but, apart from one trial in hypertension,36 there is no other
randomised controlled trial evidence. In the DASH (dietary
approaches to stop hypertension) trial a diet rich in fruit,
vegetables, and low fat diary products with reduced content
of both total and saturated fat, reduced blood pressure.
Lainauksestasi kaksi ensimmäistä kappaletta käsitteli tyydyttynyttä rasvaa, joka on edelleen eri asia kuin eläinrasva.
VastaaPoistaSeitsemän maan tutkimuksen tiedämme biasoituneeksi, koska Keys valitsi mukaan vain olettamustaan tukevien maiden tiedot.
Toisen kappaleen mainitsema näyttö on oikeastaan ainoa, jonka olet esittänyt. Siinäkään ei saatu rasvamuutoksesta minkäänlaista eroa kuolleisuuteen. Onko lievästi vähentyneistä sydäntautitapahtumista kovasti iloa, jos kuitenkin kuolee syystä tai toisesta yhtä aikaisin? Aika kaukaa haettua olisi pitää tätä vakuuttavana tai todennäköisenä näyttönä eläinrasvaa vastaan.
Mielipiteet on mielipiteitä, ja jokaisella on omansa, mutta rehtiä olisi esittää ne vain mielipiteinä, jotka eivät perustu tieteelliseen näyttöön. Eikö niin?
Jari,
VastaaPoistamainitsemasi systemaattinen katsaus (Menten 2009) löytää vahvaa epidemiologista todistusaineistoa sen puolesta, että vihannekset, pähkinät, "välimeren" ruokavalio sekä USA:n virallisten suositusten mukainen ruokavalio (1) suojaavat sydäntaudeilta. Vastaavasti transrasvat sekä korkeaglykeemiset ruuat altistavat sydäntaudeille. Näistä valitettavasti ainoastaan välimeren ruokavaliota oli tutkittu tämän katsauksen kriteerein riittävästi myös satunnaistetusti ja kontrolloidusti - ja siitäkin vain yksi tutkimus!
On ylipäätään vaikea osoittaa elintapaohjaukseen pohjautuvilla tutkimuksilla, että sydäntaudit selittyisivät yksittäisellä ravitsemuksen ja elintapojen komponentilla (tässä tapauksessa tyydyttynyt rasva, jota saadaan tehokkaimmin eläimistä). Sama pätee aiemmin ketjussa mainittuun systemaattiseen katsaukseen (Hooper 2000):
"This review is suggestive that dietary fat alteration is protective against combined cardiovascular events. No significant effect on total mortality is seen, probably because the analysis is under powered (with only half of the high risk observation years of the 4S study, less than half of its total cholesterol lowering effect and few participants involved for long enough to see any effect), but the suggestion is a reduction in total mortality in those following a reduced and/or modified fat diet for at least two years. However, it may be that there is no effect of dietary fat reduction and/or modification on total mortality."
Muuten, omalla sivullasi linkittämäsi meta-analyysi (Mensink 2003) http://www.ajcn.org/cgi/content/full/77/5/1146 sanoo johtopäätöksissään:
"The situation is much clearer for replacement of SFAs with cis unsaturated fatty acids. In that case, the effects on surrogate lipid markers, the epidemiologic findings, and the results of controlled clinical trials all suggest that replacement of SFAs with cis unsaturated fatty acids reduces CAD risk." En tutustunut tämän viitteisiin tarkemmin.
Jos kysymys on siitä, millaisella *ruokavaliolla* sydänvaivat ja niistä johtuvat aikaiset kuolemat välttää, niin käsittääkseni parhaan tutkimustiedon mukaan:
• natriumin vähennys
• välimeren ruokavalio
• painon pudotus (ruokavaliosta riippumatta)
Välimeren ruokavalioon kuuluu mm. tyydyttymättömän rasvan suosiminen tyydyttyneen kustannuksella, mutta eläinrasva ei ole täysin pannassa. Lisäksi omega-3-rasvahapot esim. kalasta ja merenelävistä suojaavat jo sinänsä sydäntapahtumilta.
Lisätutkimustuloksia odotellessa: jos tarkoitus on nostaa sydänsairauksilta suojaavien ruoka-aineiden määrää (kts. ensimmäinen kappale) nostamatta kokonaisenergiansaantia (painon nousu lisää riskiä), niin vähentäisin nykyajan keskivertosuomalaiselta ensimmäisenä tyydyttyneen rasvan saantia sekä lisäisin rehuja + kalaa. Näillä ja liikunnalla on verenkierto pysynyt kunnossa ennenkin.
P.S. Sivustosi on vaikuttava. Minulle jäi kuitenkin vielä epäselväksi, mihin perustuu väite "Eläinrasvalla on siis veren kolesteroliarvoja parantava vaikutus." http://www.ravitsemusjaterveys.fi/rasvamyytit
(1): "High-quality diet" ei ole määritelty itse artikkelissa, mutta ensimmäisessä katsomassani lähteessä http://jama.ama-assn.org/cgi/content/full/283/16/2109 se on määritelty näin: "Measure of Diet Quality [...] current dietary guidelines emphasize consumption of fruits, vegetables, whole grains, lean meats or meat alternates, and low-fat dairy [...]"
"On ylipäätään vaikea osoittaa elintapaohjaukseen pohjautuvilla tutkimuksilla, että sydäntaudit selittyisivät yksittäisellä ravitsemuksen ja elintapojen komponentilla (tässä tapauksessa tyydyttynyt rasva, jota saadaan tehokkaimmin eläimistä)."
VastaaPoistaKyllä osalle komponenteista löytyy kunnollista näyttöä. Osalle ei löydy, ja todennäköisin selitys on, että kyseinen komponentti ei kerta kaikkiaan ole haitallinen. Vähemmän todennäköinen selitys on, että komponeitti on haitallinen ja näyttöä ei vaan voida osoittaa. Eläinrasvaan liittyvät kannanotot ovat uskomuspohjaisia.
"The situation is much clearer for replacement of SFAs with cis unsaturated fatty acids. In that case, the effects on surrogate lipid markers, the epidemiologic findings, and the results of controlled clinical trials all suggest that replacement of SFAs with cis unsaturated fatty acids reduces CAD risk."
Nämä perinteiset kolesteroliarvot eivät lääketehtaiden harmiksi usein vastaa todellista terveydentilaa. Tutkimus keskittyy sellaisiin osiin, joihin on lääke saatavilla (eli LDL ja kokonaiskolesteroli). Moni ei tiedä tai halua muistaa, että tyydyttynyt rasva parantaa LDL:n partikkelijakaumaa, ja sillä on merkitystä.
Käsittelemiemme katsausartikkelien mukaan kontrolloiduista kliinisistä kokeista ei ole saatu erikoisia tuloksia rasvamuutoksille.
"jos tarkoitus on nostaa sydänsairauksilta suojaavien ruoka-aineiden määrää (kts. ensimmäinen kappale) nostamatta kokonaisenergiansaantia (painon nousu lisää riskiä), niin vähentäisin nykyajan keskivertosuomalaiselta ensimmäisenä tyydyttyneen rasvan saantia sekä lisäisin rehuja + kalaa"
Tyydyttyneen rasvan saanti on suomalaisilla sen verran matalaa että sen vähentäminen on hankalaa ja vähentämisen eduista ei ole näyttöä. (En kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi tuo on terveyspolitiikan kulmakivi.) Rehuille voi ja kannattaa tehdä tilaa vähentämällä perunaa ja viljatuotteita. Glykeemistä kuormaa koskeva näyttö on vahvaa sekä sv-tautien että kakkostyypin diabeteksen suhteen. Ongelma on, ettei juuri kukaan hyödy rahallisesti viljan ja perunan vähentämisestä ja nykyiset ravitsemuspoliitikot ovat niiden suhteen jääräpäisiä. Tärkkelysenergian tilalle monipuolisesti luonnollisia rasvoja normaaleista elintarvikkeista, kevyttuotteet roskiin. Kalaa on hyvä lisätä omega3-rasvahappojen ja D3-vitamiinin vuoksi. Lisäksi ainakin talviaikaan kunnon D3-lisä purkista. Nykyinen D-suositus on lähinnä vitsi.
Kokonaisten ruokavaliomallien yleistäminen terveelliseksi on hieman harhaanjohtavaa, koska niiden terveellisyys saattaa perustua vain niiden yksittäisiin osiin kun taas muita osia vaihtamalla voitaisiin mahdollisesti saavuttaa vieläkin terveellisempi kokonaisuus. Tämä koskee niin välimerellistä, tyypillistä länsimaista kuin hatusta vedettyjen kriteerien mukaan määriteltyä terveellistä ruokavaliotakin ("high-quality"). Välimeren ruokavalio alkaa olemaan vahvasti politikoitua ja kukin haluaa määritellä sen omalla tavallaan omien ennakkokäsityksiensä mukaan, kuten sinä määrittelit sen tyydyttymätöntä rasvaa suosivaksi. Eri välimeren maissa syödään eri tavoilla. En ihmettelisi, jos VRN kertoisi välimeren ruokavalion perustuvan ruisleipään ja rypsiöljyyn. :)
"Minulle jäi kuitenkin vielä epäselväksi, mihin perustuu väite "Eläinrasvalla on siis veren kolesteroliarvoja parantava vaikutus.""
Hyvä, että bongasit tuon. Kyseessä on siis vaikutus (ainakin) hiilihydraatteihin verrattuna. Korjasin sivuille.
"Kyllä osalle komponenteista löytyy kunnollista näyttöä."
VastaaPoistaTuoreessa systemaattisessa katsauksessa (Menten 2009) välimeren dieetti oli ainoa selittävä ruokavalion tekijä, josta oli vahvaa näyttöä sekä prospektiivisista kohorttitutkimuksista että satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista (1 kpl). Kokonainen ruokavalio ei ole mielestäni kovin pieni komponentti tässä mielessä, ja vaikka olisikin niin yksi tekijä 31:stä listatusta on vähän. Tämä osoittaa ylipäätään vaikeuden tuottaa tällaisissa tutkimuksissa kaikille kelpaavaa näyttöä. Eläinkokeissa asia on paljon helpompi, mutta seuraa kysymys sovellettavuudesta.
"kukin haluaa määritellä sen omalla tavallaan omien ennakkokäsityksiensä mukaan, kuten sinä määrittelit sen tyydyttymätöntä rasvaa suosivaksi."
Kirjoitin: "Välimeren ruokavalioon kuuluu mm. tyydyttymättömän rasvan suosiminen tyydyttyneen kustannuksella, mutta eläinrasva ei ole täysin pannassa." Jätin mainitsematta, että määritelmä tulee Menteniltä: 'The “Mediterranean” dietary pattern emphasizes a higher intake of vegetables, legumes, fruits, nuts, whole grains, cheese or yogurt, fish, and monounsaturated relative to saturated fatty acids.'
Olen samaa mieltä siitä, että kokonaiset "ruokavaliot" ovat alttiita mm. tutkimusten tekijöiden ja ruokailijoiden itsensäkin määritelmille. Välimeren dieetissä on Mentenin määritelmän mukaan mukana monta suojaavaa tekijää (joista on kustakin yksinään heikompaa todistusaineistoa), joten käy kuitenkin järkeen, että siitä saatiin vahva näyttö.
Vahvaa (pelkästään) epidemiologista näyttöä oli tosiaan myös siitä, että USA:n ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio sekä "varovainen" ruokavalio vähentävät sydänsairauksia, kun taas "länsimäinen" ruokavalio lisää niitä:
The “prudent” dietary pattern is characterized by a high intake of vegetables, fruit, legumes, whole grains, and fish and other seafood.
The “western” pattern is characterized by a high intake of processed meat, red meat, butter, high-fat dairy products, eggs, and refined grains.
Toivottavasti mahdolliset optimaalisemmat ruokavaliot vielä löytyvät ja päätyvät kunnollisiin tutkimuksiin.
"Rehuille voi ja kannattaa tehdä tilaa vähentämällä perunaa ja viljatuotteita."
Mentenin perusteella viljatuotteiden vähentämiselle kokonaisuutena ei ole syytä muuten kuin tehdäkseen tilaa muuten suojaaville tekijöille ja korkeaa glykeemistä kuormaa helpottamaan. Puhdistettuja viljoja kannattaa vaihtaa täysjyvätuotteisiin (on erikseenkin selittävä tekijä).
"Lisäksi ainakin talviaikaan kunnon D3-lisä purkista."
Niin, valitettavasti olemme paitsi maantieteen niin nyttemmin myös sisätilojen (ja peittävien vaatteiden) orjia.
Olet näemmä ko tutkijoiden kanssa eri mieltä riittävästä näytön laadusta. Toisaalta kyllä itsekin arvostan kovasti satunnaistettuja kontrolloituja kokeita.
VastaaPoista"Mentenin perusteella viljatuotteiden vähentämiselle kokonaisuutena ei ole syytä muuten kuin tehdäkseen tilaa muuten suojaaville tekijöille ja korkeaa glykeemistä kuormaa helpottamaan."
No voi sen noin kierrellenkin sanoa. :)
"Puhdistettuja viljoja kannattaa vaihtaa täysjyvätuotteisiin"
Tämänkin voi suureksi osaksi selittää glykeemisellä kuormalla. Finelin mukaan esim. tummassa täysjyväleivässä on 21 % vähemmän imeytyvää hiilihydraattia kuin ranskanleivässä.
Yksi suojaavista tekijöistä vahvan näytön mukaan oli kertatyydyttymätön rasva. Eläinrasvassa sitä on runsaasti, ja eläinrasva auttaa myös pitämään glykeemisen kuorman matalana. Se auttaa tekemään tilaa kasviksille, koska energiatiheys on suuri.
Olisi mielenkiintoista kuulla vielä blogin emännän perusteltu näkemys siitä, mikä eläinrasvassa tarkalleen on uhkana.
Blogin emäntä ei ole päätoiminen lääketieteen tai ravitsemustieteen tutkija, eikä yritä sellaisena esiintyä. Siteeraan siis Professori Helena Gyllingiä, KYS, vanhahkosta Diabetesliiton lehdestä 10/2004:
VastaaPoista"1960-luvulta alkaen on tutkittu rasvojen ja kolesterolin merkitystä terveydelle, erityisesti sydämen ja verisuonten terveydelle. Valtaviin epidemiologisiin ja interventiotutkimuksiin perustuen tutkijapiireissä vallitsee maailmanlaajuisesti yksimielisyys siitä, että runsas eläinrasvan ja kolesterolin käyttö johtaa valtimonkovettumatautiin, josta seurauksena on sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, aivoinfarkti ja alaraajojen ahtaumatauti.
Tämä lääketieteellinen fakta on perustana yhdysvaltalaisissa ja eurooppalaisissa – myös suomalaisissa – ravitsemussuosituksissa. Näiden suositusten mukaan vain kahdeksan prosenttia päivän energiansaannista saisi olla peräisin eläinrasvoista."
Lähde: http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=222
On totta, että tiede löytää kaikenaikaa uusia asioita terveellisestä ravitsemuksesta (ja kaikesta muusta). Kuitenkin niin kauan, kun tiedeyhteisön enemmistö katsoo vähän eläinrasvoja sisältävän dieetin terveellisimmäksi, on mielestäni eettisesti korkeatasoista toimintaa, että tiedettä korkeintaan sivutoimisesti harrastavat bloggaajat ja muut seuraavat tätä valtavirtaa.
Huomauttaisin myös, että tämän blogin punaisena lankana on ensisijassa eettisyys (ilmastonmuutos, eläinsuojelu). Se tarkoittaa minulle mm. sitä, että vaikka saimaannorpan liha todettaisiin maailman terveellisimmäksi funktionaaliseksi elintarvikkeeksi, en lähtisi sitä täällä lukijoilleni ruuaksi suosittelemaan.
Helena Gylling on valitettavasti yksi näistä asioista pahiten pihalla olevista suomalaisista asiantuntijoista. Hänen vanhalle kirjoitukselleen ei löydy tukea tieteellisestä näytöstä. Aika lailla toisesta ääripäästä on Mikael Fogelholm, jonka mukaan voi saattaa hyvinkin olla vaaleaa leipää terveellisempää.
VastaaPoistaTaloudelliset kannustimet Gyllingillä on margariinitehtaan puolella. Hän tutkii Raision margariinin lisäaineita.
Tavallaan toki tietty ymmärrän, että uskot mieluiten valkotakkeja.
JariJ,
VastaaPoistaolisi mielenkiintoista kuulla näkemyksesi asiaan, jota olen itse pohdiskellut tähän hiilariasiaan liittyen. Minulla on nimittäin ihan omakohtaisiin kokemuksiin pohjautva arvelu, että ihmiset olisivat yksilölllisesti hyvin eritavoin herkkiä ruuan eri komponenteille. Ts. toisille vähähiilarinen dieetti sopisi erittäin hyvin, toisille taas vähärasvainen. Mitä luulet? Arvelen myös, että ei mene kovin kauan aikaa, että pystytään yksilöllisesti suosittelemaan hyvinkin tarkkoja dieettejä eri yksilöille jonkun geentestin tms. avulla.
Kasvissyönti ei muuten sulje pois vähähiilarista dieettiä, jos on kiinostunut sekä glygeemisestä indeksistä, että ilmastonmuutoksesta.
"Olet näemmä ko tutkijoiden kanssa eri mieltä riittävästä näytön laadusta. Toisaalta kyllä itsekin arvostan kovasti satunnaistettuja kontrolloituja kokeita."
VastaaPoistaJos puhutaan kansallisten ravitsemussuositusten muuttamisesta, niin kyllä terveellisyysnäytön pitää olla hyvinkin vahvaa toisenlaisen suosituksen puolesta turhan hötkyilyn ja hämmingin välttämiseksi. Toivottavasti suositusten tekijöiden henkilökohtaiset tai rajatun joukon kaupalliset intressit eivät olisi vaikuttamassa. Terveydellisesti suunnilleen samanarvoisista ruoka-aineista yhteiskunnan tulisi arvostaa esim. tutkitusti ekologisempaa (= pitkällä välillä yhteiskunnalle edullisempaa), ja kannustin pitäisi ohjata suoraan hintaan. Terveellisten tavallisten elintarvikkeiden pitäisi olla ja ovatkin käytännössä kaikkien saatavilla hinnan puolesta. Toisin kuin turhina pitämäsi (enpä minäkään niistä perusta) ns. kevyttuotteet, tai vaikka Atkins(TM)-annokset.
"No voi sen noin kierrellenkin sanoa. :)"
Jos "viljatuotteiden" vähentämistä olisi vastaavasti tutkittu erillisenä tekijänä, niin olisi mukavampi sanoa suoraan. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että viljojen ja muiden "peruselintarvikkeiden" asema nykyruokavaliossa ei ole seurausta niiden yksilökohtaisesta terveellisyydestä, vaan kulttuurievoluutiosta: kyvystä pitää tehokkaasti suuria määriä ihmisiä ravittuna ja tyytyväisinä. Lihaakin ja keskimäärin kaikkea syödään nykyään tarpeettoman suuria määriä: tarjonnan, evoluution tietynlaisesta ravinnosta tarjoaman mielihyvän ja moottoriliikenteen laiskistamien säätelymekanismien yhdistelmä on tehnyt meille tepposet. Villieläimissä, joita ihminen on tottunut syömään niitä saadessaan, rasvaa on vain pieniä määriä.
"Tämänkin voi suureksi osaksi selittää glykeemisellä kuormalla. Finelin mukaan esim. tummassa täysjyväleivässä on 21 % vähemmän imeytyvää hiilihydraattia kuin ranskanleivässä."
No osittain ehkä voikin, onko sinulla muuta lähdettä? Olisi mukava nähdä miten tätä on kontrolloitu - onko imeytyvän hiilihydraatin määrä pidetty vakiona? Imeytyvän osuuden eron lisäksi on kuitu ja muut ravintoaineet ja aktiivit ainekset mitä kuorikerroksissa on. Antioksidantit, fibrinolyysi, glykeemisen vasteen modulaatio, hormonaaliset vaikutukset? En kerkiä nyt kaivamaan tarkemmin, mutta esim. Mozaffarian et al luettelee lähteitä satunnaisesti vastaan tulleessa artikkelissa Cereal, Fruit, and Vegetable Fiber Intake and the Risk of Cardiovascular Disease in Elderly Individuals, JAMA 2003 pp. 1659-1666.
Tuli mieleen subjektiivinen kokemus liiasta kuidusta: tulin kerran hirmu nälkäisenä töistä kotiin, ja ahmin leipää mitä oli tarjolla (hieman juustoa päällä). Leivässä oli vielä täysjyvääkin enemmän kuitua. Maha tuli täyteen, mutta ihmettelin miksei nälkäinen olo häviä päästä. Eikä tehnyt kuitenkaan mieli syödä mitään pitkään aikaan... Ei kovin miellyttävää. Sama pätenee ruohoon jne.
"Yksi suojaavista tekijöistä vahvan näytön mukaan oli kertatyydyttymätön rasva. Eläinrasvassa sitä on runsaasti, ja eläinrasva auttaa myös pitämään glykeemisen kuorman matalana. Se auttaa tekemään tilaa kasviksille, koska energiatiheys on suuri."
Vahva näyttö, mutta ei kuitenkaan satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista. Tarkoitatko tilaa mahalaukkuun tai glykeemiseen kuormaan? Puhtaasti kokonaisenergiassahan voi mennä toisinkin: esim. 100 grammassa perunaa on 30% vähemmän energiaa kuin samassa painossa lenkkimakkaraa.
"arvelu, että ihmiset olisivat yksilölllisesti hyvin eritavoin herkkiä ruuan eri komponenteille. Ts. toisille vähähiilarinen dieetti sopisi erittäin hyvin, toisille taas vähärasvainen." ... "Kasvissyönti ei muuten sulje pois vähähiilarista dieettiä"
VastaaPoistaIhan totta molemmat.
Ei välttämättä tarvita edes geenitestiä. Aika hyvän arvion voi ilmeisesti saada veren HDL-, trigly- ja insuliiniarvot mittaamalla.
VastaaPoistaTämä luento sivuaa asiaa:
http://www.youtube.com/watch?v=eREuZEdMAVo
Luennoitsija on muuten kasvissyöjä.
"Jos puhutaan kansallisten ravitsemussuositusten muuttamisesta, niin kyllä terveellisyysnäytön pitää olla hyvinkin vahvaa toisenlaisen suosituksen puolesta turhan hötkyilyn ja hämmingin välttämiseksi. "
VastaaPoistaNykyinen tilanne on aika hupaisa. Nykyiset suositukset perustuvat näytön sijaan lobbaukseen ja huonosta tieteestä seuranneisiin olettamuksiin, mutta muutoksille toisaalta (ihan oikeutetustikin) edellytetään hyvää näyttöä.
"Villieläimissä, joita ihminen on tottunut syömään niitä saadessaan, rasvaa on vain pieniä määriä."
Etenkin pohjoisemmilla seudilla ennen maanviljelyn alkamista ihminen on joutunut valikoimaan rasvaisempia osia lihoistaan. Muuten proteiinin osuus energiasta olisi noussut liian korkeaksi. Lisälukemista:
Plant-animal subsistence ratios and macronutrient energy estimations in worldwide hunter-gatherer diets
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/71/3/682
"No osittain ehkä voikin, onko sinulla muuta lähdettä? Olisi mukava nähdä miten tätä on kontrolloitu - onko imeytyvän hiilihydraatin määrä pidetty vakiona?"
Siis tuossa vertasin vain 100 g kutakin leipää. Jos hiilarimäärä vakioidaan, niin erot verensokerivaikutuksessa erilaisten leipien välillä ovat vähäisiä.
"Tarkoitatko tilaa mahalaukkuun tai glykeemiseen kuormaan?"
Tarkoitin tilaa mahalaukkuun.
Palaan vielä pikaisesti asiaan. Kiinnostava tuo metsästäjä-keräilijäpaperi, johon laitoit linkin. Pelkällä vähärasvaisella poron- ja hirvenlihalla ei tosiaan tulisi toimeen pitkää aikaa ("rabbit starvation") - rinnalle tarvitaan rasvaa tai hiilihydraattia. Mielenkiitoisesti jenkkisuositusten mukaiset proteiini-rasva-hiilari-osuudet energiansaannista ovat vielä (lievästi) kauempana metsästäjä-keräilijöiden (keskimääräisistä!) suhteista kuin jenkkien käytännössä syömät. Detaljit erikseen..
VastaaPoistaOn kyllä todella liikaa yksinkertaistusta sanoa, että rasva on paha.
Muuten voi olla, että veren LDL:n jne. lisäksi tulevaisuudessa ruvetaan ennustamaan sydänkohtauksia inflammaatiomarkkereidenkin perusteella (kolesterolia alentavilla statiineilla on anti-inflammatorisiakin vaikutuksia, mikä lienee osatekijänä kun statiinit vähentävät kuolleisuutta)
Packard & Libby, Inflammation in Atherosclerosis: From vascular biology to Biomarker discovery and risk prediction. Clinical Chemistry 54:1, 24 –38 (2008)
Joka tapauksessa suhtaudun entistä skeptisemmin pitkälle jalostettuun ravintoon, kiireessä ja ilman liikuntaa hankittuna.