Mitä enemmän olen pohtinut näitä ekoasioita, sitä varmemmaksi olen tullut siitä, että nopein ja suorin tie kohti kevyttä hiilireppua on mahdollisimman pienet tulot.
Meillä tämä ainakin on toiminut varsin hyvin nyt kun mies on opintovapaalla ja itselläni on (kiitos vaan vihreät, ettette ole vielä onnistuneet puhumaan kansalaispalkkaa läpi!) 0-tulot.
Mutta ihan hyvin tässä oikeastaan pärjätään, miehen opintovapaakorvaus riittää kattamaan asumiskulut ja kahden lapsen lapsilisät riittää hyvin neljän hengen (luomu)kasvisruuan hankkimiseen. Ja mitä muuta loppujen lopuksi tarvitsee keskiverto länsimainen ihminen, jonka kaapit valmiiksi tursuvat vaatetta ja muuta roinaa?
No, saattaa tietysti käydä niin, että jos suunnitelmat itsen jonkinmoiseen elättämiseen näillä kirjallisilla harrasteilla eivät toteudukaan, että kipitän kiltisti työkkäriin ja alan vastaanottaa sosiaalidemokraattien lahjaa meille kaikille suomalaisille -työttömyyskorvausta..
Tulevaisuutta ihmetellessä (ja työttömän identiteettiä pakoillessa) ajattelin kirjoittaa ylös mahdollisimman paljon reseptejä sekä hoopoja tarinoita niiden syntyyn liittyen ja kysellä, olisiko joku Suomen monesta kustannustalosta innokas niitä julkaisemaan.
Kurpitsapiirakkajäätelö
3 viikkoa sitten
Hmm.. voisitko jakaa kanssamme ruokaostoksesi ;) ? Eli vähän päälle 200 eurolla saatte nelihenkisen perheen (luomu)ostokset, vau!
VastaaPoistaNo, summaan kuuluu jonkinverran (lähinnä sukulaisten kaapeista) dyykattua (siis vanhaksi mennyttä tai pian vanhenevaa) kamaa. Lisäksi suvulla on käytössä pientila, josta saadaan perunaa, porkkanaa ja muuta vihannesta. Leivät pyrin leipomaan itse (luomuvehnää ja ruista saa eurolla kilo suoraan viljelijältä Tuusulasta), kurkkua, tomaattia tms. kallista ei pahemmin pöydässä ole, sen sijaan porkkana on luovassa käytössä välillä jopa siivuina leivän päällä. Eineksiä ei osteta, eikä puolivalmisteita. Jos mikätahansa on hyvässä (sisäänheitto)tarjouksessa, sitä ostetaan pakkaseen tai kuivurin kautta säilöttäväksi. Pähkinähyllyssä suositaan aurinngonkukansiemeniä ja maapähkinää, joita saa kohtuuhintaan myös luomuna. Luomuomenaakin saadaan ilmaiseksi ja sitä mm. kuivataan ahkerasti välipaloihin ja myselihin sekä wokkeihin, kiisseleihin ym. Marjastettu, sienestetty ja kalastettu on myös kesän ja syksyn mittaan.
VastaaPoistaEli paljon tehdään ja kerätään itse (vaikka Helsingissä asutaan) ja mitä ostetaan kaupasta, ostetaan vaatimattomasti ja tuoteryhmän halvinta. Ihan kaikki ei toki aina ole luomua, mutta mm. lasten juomat maidot aina. Olen ruvennut myös oikeasti ajattelemaan hintaa myös ruokapöydässä (en vain kaupassa), eli käytännössä, kun olen pitkästynyt ja vanha minä menisi jääkaapille, ajattelen, hmm. tuo välipala maksaisi nyt euron, jos viihdytän itseäni päivittäin euron edestä turhilla ja tyhjillä kaloreilla, se tekee kuukaudessa 30 euroa läskirahaa. Eli muutama kilo on saattanut tippuakin tässä pihistellessä (varaa on, sillä nykyinen painoindeksi on jossain 24 hujakoilla). Kuulostaako hurjalta. No tässä kaikessa on se suunnaton ilo, että olen päivisin vapaa tekemään mitä huvitta ne tunnit kun lapset ovat koulussa/tarhassa, sen sijaan, että raataisin jossain ankeassa työpaikassa sieluani myymässä.