Käsi ylös kaikki jotka ovat joskus aloittaneet karkki- tai herkkulakon ja epäonnistuneet. Luin kerran lohduttavan kolumnin, jossa kirjoittaja avautui kertomalla omasta paastonajastaan. Hän oli nimittäin päättänyt luopua muutamaksi viikoksi pullasta ja kuinka kävikään. Jälkeenpäin hän totesi, ettei ole eläessään syönyt yhtä ahkerasti ja paljon pullaa.
Minun ei tarvinne edes sanoa, että itse olen langennut samaan ties kuinka monta kertaa. Päättänyt luopua jostain, päättänyt aloittaa yhden naisen kunto- ja terveyskuurin ja epäonnistunut raskaasti heti alkumetreillä.
Viime kirjamessuilla käteeni osui kirja siiten, miten voi pitää kotinsa siistinä. Monien käytännöllisten pikkuniksien lisäksi opuksessa sanottiin, että kannattaa minimoida päivässä tehtävien päätösten määrä. Ihastuin tähän lauseeseen kovasti. Ehkä se toimisi myös ruoka- ja terveysasioissa.
Kumma kyllä nyt huomaan, että tätä löyhästi fennovegaanista elämäntapaani on kestänyt jo kokonaisen viikon. Se on pitkä aika sitä taustaa vasten, että yleensä "elämä uusiksi" tempaukseni ovat kestäneet korkeintaan kaksi päivää.
Eläintuotteita olen syönyt muutamilla viikkoon sattuneilla kutsuilla ja kekkereillä ja kotona tyhjensin kerran lapseni aloittaman maitolasin freeganistisia oppeja seuraten (eli epäeettisenkin ruuan saa syödä, mikäli se muuten joutuisi roskikseen).
Alkavaa viikkoa odotan malttamattomana, mielessä muhii monia projekteja, joilla luomulähiruuan hankintaa olisi tarkoitus tehdä helpommaksi ja haaveissa on myös kehittää arsenaali pikaruokareseptejä aidoista, puhtaista raaka-aineista.
Pikkuleipäkolmiot appelsiinisella bataattitäytteellå
4 viikkoa sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti