Älä osta kaupasta mitään..

..minkä voit tehdä itse kotona.

Täällä meidän kerrostaloasunnossa on eletty viimeiset päivät kuin elintarvikejalostamon eteishallissa.

Kaikki alkoi siitä, kun jokunen viikko sitten opin, että kuivista seesaminsiemenistä saa jauhetta ihan kotikonstein (hyvällä monitoimikoneella) ja seesamjauheesta taas saa jotain, mitä vain vaivoin pystyn vastustamaan (vaikka se pahuksen kallista onkin) eli halvaa.

Tietenkin livautin seesamjauheen joukkoon myös (kotona) jauhettuja auringonkukansiemeniä ja taikinaa muotoillessani lorautin menemään lahjaksi saamaani manteliöljyä, aprikoosilikööriä plus ihan reippaalla kädellä sokeria. Muotoilin taikinasta pötkön, leikkasin sen lanteiksi ja kastoin sulaan suklaaseen Päälle iskin vielä koristeeksi kuivatun karpalon per konvehti.

Tekeleistä tuli yllättävän hyviä ja vasta jälkeenpäin älysin harmitella, ettei tullut laitettua sekaan ruusunmarja- tai mustikkajauhetta tai jotain muuta kotimaista marjaa jauheena tai soseena.

Koska kotiäideillä ei tunnetusti ole muutakaan tekemistä, ryhdyin heti seuraavana päivänä uuteen jalostushankkeeseen tarkoituksenani päästä eroon kaapissa kaksi vuotta seisseestä pussillisesta kuivattuja soijapapupuja.

Liotin pavut yön yli ja murskasin ne monitoimikoneessa kermavaahdon näköiseksi tahnaksi. Keitin tahnaa kattilassa (isossa vesimäärässä) sen verran, että se kuohahti pariin otteeseen kaikki paikat mössöön ja siivilöin sitten papumurskan pois (soija)maidosta. Kuumensin siivilöidyn maidon uudelleen kiehuvaksi ja lorautin sekaan sitruunamehua. Seos alkoi juoksettua ja pian ongin isosta heramäärästä annoksen raejuuston näköistä sotkua kahteen siivilään. Laitoin siivilöiden päälle painot ja jätin seokset kiinteytymään ja valumaan. (En omista juustomuotteja!)

Puolen tunnin päästä kumosin siivilöistä kaksi puolipallon muotoista soijajuustoa (eli tofua), toisen lautaselle ja toisen suoraan jääkaappiin (kylmässä vedessä lilluen).

Totesin, että itsetehty soijajuusto ei lyö taloudellisesti tai ajallisesti leiville, mutta lopputulos eroaa kaupan tofusta suunnilleen saman verran kuin Vaasan&Vaasan muovipussiin pakatut kanelikierteet eroavat juuri uunista otetuista kotitekoisista korvapuusteista.

Kun keittiön kaikki sotkut oli siivottu ja lapset jo nukkuivat, kaivoin vielä pakastimesta esiin pussillisen viime kesän raparpereja. Kiehautin ne pehmeäksi soseeksi pienessä vesitilkassa kattilassa, maustoin reilulla satsilla sokeria ja pienellä lorauksella manteliöljyä, nautin soijamaidon kanssa ja

säntäsin päivittämään nyt jo yllättävän rakkaaksi käynyttä blogia. Hei siis mitä me oikeesti tehtiin silloin kun ei vielä ollut tietokoneita?