Lähivettä Päijänteestä

Seisoimme kotipihan hiekkalaatikolla lasten kanssa, kun naapuri tuli juttusille. Kerroin lähiruokaprojetkistani ja siitä, miten perheemme 7-vuotias oli oppinut ruokapöydässä kysymään:

-Onks toi fennovegaania? Ai, sit mä en syö.

Kerroin naureskellen naapurille, että tytär ei voi nykyään juoda edes tavallista hanavettä, sillä sekin on kotimaista ja kuuluu kategoriaan "kasvisruoka".

Empaattinen ihminen kun oli, naapuri rupesi heti lohduttamaan tytärtäni

-Älä kuule huoli, ei se vesi mitään lähiruokaa ole, se tulee Päijänteestä asti, eli kyllä sä sitä voit juoda.

Kotiin päästyäni avasin hanan ja ajattelin.

Niin, kun ei jokaisen takapihalla voi omaa lähdettäkään olla. Juomakelpoisen veden juostessa iloisesti likaviemäristä alas ajattelin lisää.

Ja juomavedessä kannatta tiskata astiat, pestä pyykit ja kylpeä, kun kahden erillisen vesiputkiston rakentaminen kotitalouksille olisi paljon isompi juttu.

Veden loristessa edelleen ajattelin energiatekniikkaa opettavaa isääni, jonka yksi lempiopetuksia perhepiirissä oli, ettei vettä pidä säästää Suomessa, kun sitä riittää ja jos tyhjinä seisovat putket alkavat ruostua, on taas paljon isompi ongelma edessä.

Ja jos tätä ajatusta uskaltaa viedä vielä tästäkin eteenpäin, ei marjojen ja sienien poimiminenkaan varmaan ole kovin ekologista kaupungissa asuville ihmisille, metsästyksestä ja kalastuksesta puhumattakaan eikä edes oman pikku kasvimaan pito.

Nämä kaikki kun yleensä tarkoittavat ahkeraa yksityisautolla huristelua taajaman ja lähimetsän välillä, kaukana tuotettujen välineiden, kuten aseiden, ammusten, vieheiden ja muun hankkimista, taimitarhan ja kodin välillä yksityisautolla huristelua.

Rupesin äkkiä tuntemaan itseni kovin pieneksi edes ajattelemaan näitä ekoasioita.

Varmaa on, että kaikkein yksinkertaisin ja helpoin tapa torjua ekokatastrofia olisi liittyä Linkolan leiriin ja aloittaa talkoot ihmiskunnan vähentämiseksi esimerkiksi lopettamalla itsensä.

Toinen varma tapa on tietysti pitäytyä kokonaan suvunjatkamisesta ja kolmas, ei yhtä tehokas, mutta kelvollinen tapa olisi keinotella Suomeen niin syvä talouslama, että kaikki kuluttaminen ja teollinen toiminta romahtaisi kerralla sotia edeltävälle tasolle.

Tai sitten pitää ihan oikeasti ruveta oikein yliopistossa tutkimaan näitä ympäristöasioita ja jakamaan kiinnostuneille ihmisille ihan oikeaa tietoa siitä, mitkä ihan oikeasti arjen valinnoissa vaikuttaa maapallon tilaan ja mikä silkkaa näennäistä viherpiipertämistä.