Porkkana rakastettuni

Porkkanasta on nopeasti tullut lempiruokaani. Se sopii täydellisesti koko utopistiseen tavoitteeseeni, jonka mukaan, ruuan tulisi olla:

halpaa
helposti saatavilla
lähellä kasvanutta
vähän tai ei ollenkaan pakattua ja prosessoitua
luonnonmukaisesti tuotettua
eettistä ja ekologista

Laitoin tämä tälläkertaa tähän järjestykseen, sillä helposti jos alkaa puhua veganismista tai fennoveganismista, herättää mielikuvan hamppuun pukeutuneesta rastapäisestä lukiolaisesta, jolle äiti tai koulun keittäjä tekee ruuat ja viikkorahoilla ostetaan reilunkaupan-spelttipatukoita Ekokauppa Ruohonjuuresta.

Eikä niin, että minulla olisi jotain idealistisa nuoria vastaan, päinvastoin, olenhan itsekin ollut sellainen, mutta,

arki perheen kanssa alkaa sujua huonosti, jos tili on tyhjä, kun vasta viikko on syöty ruskeisiin pikkupikkukierrätyspahvipakkauksiin annosteltuja spelttimuroja ja luomuhefua (kotimainen versio tofusta eli soijajuustosta) tai

kierrelty kaikkia kaupungin (ja netin) ekokauppoja tarjouksia metsästäen rakot kantapäissä ja niskat jumissa tai

väännetty hiki otsassa aamusta iltaan halvoista raaka-aineista hernepihvejä, punajuurohrattoja, kauraomenapellavaruissämpylöitä ja muuta isotöistä päivittäisruokaa lähikaupan antimista.

Toisinsanoen porkkanaan.

Ainakin meidän lähikaupassa (joka muuten näkyy tuosta työhuoneen ikkunasta) porkkana on läpi vuoden yksi halvimpia tuoretuotteita.

Porkkanapusseista ei juuri tarvitse penkoa pakkausmerkintöjä, se on yleensä aina suomalaista ja siinä ei koskaan ole yhtään lisäainetta.

Porkkanoita saa usein myös luomuna (vieläpä kohtuuhintaan) eikä tietääkseni kukaan ole vielä osoittanut, että porkkana itse tai sen suomalainen viljelijä kovasti kärsisivät jossain kohtaa porkkanan elinkaarta.

Porkkana on myös hyvin mukautuvainen elintarvike. Toisin kuin kuivattu herne (joka myös on halpaa, helposti saatavaa ja kotimaista), porkkanan voi halutessaan rouskutella sellaisenaan, heti minuutin vievän kuorimistyön jälkeen.

Olen useasti myös veistellyt porkkanasta siivuja voileivälle, suikaloinut porkkanaa wokkiin tai dipattavaksi, raastanut porkkanaa pataan, laatikkoruokaan ja tuoresalaattiin, muhentanut porkkanaa sämpylään, soppaan ja perinnelaatikkoon, palastellut porkkanaa osaksi tavallista keittoruokaa, paistanut porkkanaa ranskanperunoiden tapaan uunissa vahvasti öljyttynä, käristänyt porkkanaraastetta pannulla seesamölyssä itämaiseksi lisäkkeeksi, käyttänyt jopa intialaisessa chutneyssä porkkanasosetta kalliin mangon sijaan.

Isoäidiltäni olen oppinut myös, että porkkanasta voi tehdä hilloa sekä kiisseliä ja että tuoreet, vasta maasta poimitut pikkuporkkanat voi tarjota voin kanssa alkupalana kuten muualla Euroopassa parsa.

Viimeisin villitykseni, jota täällä blogissakin olen jo useaan otteeseen mainostanut, on kuivattu porkkana. Sain idean Stockmannin joulukuvastoa selaillessani, kun silmään osui kallis gourmet-tuote, kuivattu, sokeroitu porkkanalastu.

Heti seuraavaksi yöksi laitoinkin kuivurin hurisemaan (kuivaus onnistuu myös uunissa alimmassa lämpötilassa, luukku auki) ja jo aamulla lopputulosta pääsee maistelemaan.

Lapset popsivat ekan satsin sellaisenaan (huom ilman sokeria) ja itsekin rouskuttelin niitä pahimpaan naposteluntarpeeseen.

Toisesta satsista kehitin nopean pikaruuan, jossa kuivattua porkkanaa (ja kuivattuja herkkusieniä) paistetaan pannulla rypsiöljyssä tuoreiden sipuleiden kanssa ja tarjoillaan pastan kanssa, kun porkkanat ovat vielä napakoita.

Sitten löysin "aurinkokuivatut porkkanat", ne käyvät melkein mihin vain ja säilyvät pitkään.

Eli kun kuivatut porkkanat laitetaan öljyn, etikan, kuivattujen yrttien, suolan ja pippurin muodostamassa liemessä jääkaappiin kannellisessa rasiassa, niistä tulee oiva korvike kaupan kalliille, ulkomaisille aurinkokuivatuille tomaateille.

Olen itse käyttänyt näitä mm. sosekeiton arominvahventajana (ei kiitos liemikuutioille), pitsan ja lämpimien voileipien sulostuttajana, salaatin osana, pastan kaverina, siementahnan osana jne.

Seuraavaan aurinkokuivattujen porkkanoiden satsiin ajattelin vielä lisätä muutaman kiehuvassa vedessä ryöpätyn valkosipulinkynnen. Saa nähdä mitä tulee.